Rakennammeko itsellemme muureja ylitettäväksi vai portteja kuljettavaksi?
Ei ole olemassa muureja, on vain siltoja.
Ei ole olemassa suljettuja ovia, on vain portteja.
– Tommy Tabermann –
Rakennammeko itsellemme muureja ylitettäväksi vai portteja kuljettavaksi?
Ei ole olemassa muureja, on vain siltoja.
Ei ole olemassa suljettuja ovia, on vain portteja.
– Tommy Tabermann –
Ensimmäisessä ”Mikä on parasta Äijäpelissä?” kirjoituksessa keskityimme äijien perustarpeisiin: nukkumiseen ja syömiseen. Olemme kuitenkin huomanneet, että maailmassa on vaikka kuinka paljon muitakin erittäin mukavia asioita. Siksi päätimme tehdä iloksenne listauksen myös niistä.
”Mopo” on ollut ehdottomasti paras hankinta tälle kesälle. Hauskuutta ja kilometrejä sillä on kertynyt tänä kesänä melkoisesti.
Ulkoleikit on muutenkin kivoja.
Hiihto on mitä parhain kesälaji. Kuvassa Iivo yrittää karistaa Pärmäkoskea ja Kerttu Niskasta perästään.
Joka päivä pitää saada annos jääkiekkoa.
Äijien jalkapallojoukkueen nimi on ”Pyykkipojat”.
Kulttuuriin panostaminen kannattaa aina.
Matkailu avartaa ja eväät piristää.
Leikkiminen ja peuhaaminen on ihan parasta.
Autot on parhaita leluja.
Myös kaupassa autot ovat parhaita.
Ruoanlaitto on mukavaa.
Ruoanlaidossa olemme kehittyneet niin, että panostamme jo visuaaliseen ulkonäköön. Tämän annoksen nimi on ”Puolukkapolku”.
Ja tietysti jätskiä jälkkäriksi!
Lehtiä on tippunut puista maahan.
Lätkäkausi alkoi.
Isompi äijä sai uuden ulkoilupuvun.
Pienempi äijä sai uudet kengät (jotka ehtivät jo likaantua).
Äijistä pienempi peuhaa usein monien kivojen kaverien kanssa.
Joonas-veljen kanssa saatetaan painia joskus melko rajustikin!
Susanna-siskon kanssa leikkiessä autot voivat mennä tosi kovaa!
Mutta jos ruotsalaisten kanssa alkaa leikkimään, autot saattavat nousta jopa päähän!
Nyt Äijäpeli on puolessa välissä. On aika pohtia mitä meistä voisi tulla…
Mitä pienestä äijästä tulee isona?
Mitä isosta äijästä tulee pienenä?
Päikkärit
Isompi äijä jo ehti pelätä, että ei pääse pienemmän kanssa päiväunille lainkaan, kun päikkärit olivat käyneet kovin harvinaisiksi ennen Äijäpelin alkua. Äijät ovat kuitenkin onnistuneet elvyttämään tätä perinnettä. Sitä vain isompi äijä ihmettelee, että miksi pienempi aina vastustelee, kun tulee puheeksi päikkäreille meno. Kuitenkin molemmat äijät porskuttavat unta helposti parikin tuntia, kunhan vauhtiin pääsevät.
Syöminen
Toinen erittäin hieno asia on se, että molemmille äijille maistuu ruoka hyvin: lähes minkälainen tahansa ja missä tahansa – jopa äijien itse valmistamat pöperöt! Isoimmat hämmästykset Äijäpelin aikana ovat olleet punajuuret ja sushi. Punajuuria ei äijien kotona ole ollut tarjolla lainkaan, mutta ravintolassa punajuurikeittoa on otettu lisää parikin kertaa. Lisäksi pienempi äijä söi päivänä eräänä alkusalaatiksi pelkkiä punajuuria. Sushi on myös äijille uusi tuttavuus, mutta pienempi äijä söi raakaa kalaa kaupan maistiaisissa ilmeenkään värähtämättä.
Silloin tällöin äijät käyttävät matkoillaan erilaisten ravitsemusliikkeiden palveluja. Hyvin on kelvannut molemmille äijille kotimaisten lisäksi ruoat niin intialaisessa, nepalilaisessa kuin turkkilaisessakin ravintolassa.
Tänään täyttyi ensimmäinen kolmannes Äijäpelista. Kolme viikkoa sitä on nyt pelatttu ja kuusi vielä jäljellä. Aika kuluu nopeasti…
Viimeisin viikko oli täynnä tapahtumia. Äijät kävivät mm. katsomassa animaatioita konserttisalissa ja nukketeatteria. Kun isompi äijä kävi vielä neljässä muussakin teatteriesityksessä, laatuaikaa ja kulttuuria tuli varmasti nautittua riittävästi sekä yhdessä että erikseen.
Muitakin huimia seikkailuja äijät ovat ehtineet kokea…
…ja rakenneltu on mitä ihmeellisempiä vempeleitä.
Itkubarometri on kehittynyt hienosti. Kun ekalla viikolla pienemmällä äijällä tuli seitsemän itkua, toisella tuli vain kaksi ja kolmannella kolme. Kun luvusta vähennetään kivusta johtuvat itkut (kaatuminen, sormien jääminen kaapin oven väliin tms.), parille viimeiselle viikolle jää vain yksi itku per viikko. Myös pissa- ja kakkavahingoissa on pysytty ”nollatoleranssissa”. Erinomaista!